Pakkaspäivän myrkkysoppa

Nyt kun tänne eteläänkin tuli kunnon talvi (ah, miten tykkäänkin tuosta lumisateesta <3 ), kekkasin tehdä gulassikeittoa joka oli minun lapsuuden ehdottomia pakkaspäivien ruokia. Gulassikeitto ei ole mikään pikaruoka, koska liha vaatii useamman tunnin haudutuksen. Rationaalisena ja suunnitelmallisena ihmisenä (not, mutta joskus sokea kanakin löytää jyvän) laitoin keiton alulle jo sunnuntai-iltana ja viimeistelin maanantaina työpäivän päälle.

Pakkaspäivien lisäksi tätä keittoa syötiin meillä usein juhlapäivinä, esimerkiksi rippijuhlissa ja lakkiaisissa. Meidän suku on aina asunut hajallaan, joten vieraat on tulleet pitkästä matkasta. Äippä aina huolehti, että pitkämatkalaiset sai ensin kunnon ruokaa syödäkseen ja sitten vasta herkuteltiin kahvipöydän antimilla. Ihan lapsuusajan muistoja on, kun isovanhempani olivat meillä yökylässä ja äiti oli tehnyt gulassikeittoa. Ukki hauskuutti meitä ipanoita ruokapöydässä toteamalla että äiti on taas tehnyt myrkkysoppaa! :) Kieltämättä äiskän maustamana tämä on välillä vähän tujua, mutta mausteinen ruoka sopii talvipakkasiin erinomaisesti! Kaveriksi vain ihanaa, tuoretta, vaaleaa pullaleipää niin mikäs sen parempaa. Näillä ohjeen määrillä ei vielä tulenlieskoja suusta syöksynyt, mutta ihan mukavasti mausteinen näillä määrilläkin! :) Tämä ruoka on siitä ihana, että tämä oikeastaan vain paranee lämmitettäessä, eli menee mainiosti useampana päivänä!

Gulassikeitto

400g luutonta naudanlihaa (itse käytin naudan paistisuikaletta)
(2-3 rkl rypsiöljyä)
2 isoa sipulia
2-3 valkosipulinkynttä
1 rkl vehnäjauhoja
2 rkl paprikajauhetta
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1 tl kuminaa
1-2tl meiramia
1 l lihalientä (1 l vettä ja 2kpl lihaliemikuutioita)

4-5 perunaa
1 paprika
500g tomaattimurskaa
chiliä

Ruskista naudanliha pannulla (käytä tarvittaessa öljyä), heitä sekaan kuullottumaan pieneksi silputtu sipuli ja valkosipuli. Siirrä liha ja sipulit kattilaan tai pataan. Lisää vehnäjauho ja mausteet, sekoita. Lisää vesi ja lihaliemikuutiot. (Itse kiehautin veden valmiiksi vedenkeittimellä ja kippasin sen sitten pataan.) Sekoittele kunnes lihaliemikuutiot ovat sulaneet. Hauduta miedolla lämmöllä pari tuntia. (Tässä vaiheessa laitoin jääkaappiin odottelemaan, mutta aivan yhtälailla olisi voinut tehdä valmiiksi asti ja vain lämmittää seuraavana päivänä. Kello vaan sattui olemaan jo yli puolen yön... :D )

Lisää perunat, pieneksi pilkottu paprika, tomaattimurska ja maun mukaan chiliä. Käytin kuivattua chiliä myllystä, tuoreesta chilistä ei ole kokemusta.

Ja aina mukana, shetlanninkokkauskoira vahtimassa emännän keittiössä hääräilyä :)

Helppo porkkanapiirakka

Mun on tehnyt pitkään mieli porkkanapiirakka. Ai että, se on vaan jotain niiiiiin hyvää. En ole vaan saanut aikaiseksi mielitekoani toteuttaa. Kunnes viikonloppuna katsoin jääkaappiin ja totesin että siellähän se täysi porkkanapussi joka ostettiin uuden vuoden dippikasviksia (joita ei sitten koskaan tehty) varten, edelleen jököttää. Ystävä tuli lauantaina kahvittelemaan, joten mikäpäs sen parempi tekosyy leipomiselle!

Tämä ohje on ollut käytössä jo varmaan viisitoista vuotta. Äiti nappasi sen joskus porkkanapussin kyljestä ja tämä on kyllä a) erinomaisen herkullinen ja b) älyttömän helppo. Säilyy pitkään mehevänä ja tähän tulee HIMO!

Porkkanapiirakka

4 kananmunaa
4 dl sokeria
2,5 dl voisulaa (tai juoksevaa margariinia)
9 dl porkkanaraastetta
5 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
1 rkl kanelia

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, sooda, leivinjauhe ja kaneli keskenään. Lisää voisula, porkkanaraaste ja jauhosekoitus muna-sokerivaahtoon. Levitä uunipellille ja paista noin 20 minuuttia 200 asteisessa uunissa.

Sillä välin kun pohja jäähtyy, valmistetaan päällinen.

Kuorrute

50g voita sulatettuna
250g tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
2 x 200g appelsiinituorejuustoa

Sekoita kuorruteaineet tasaiseksi massaksi ja levitä jäähtyneen piirakan päälle. Koristele nonparelleilla tai pähkinärouheella.

Tällä kertaa tein piirakan vain puolikkaana taikinana Kermansaven Hotpotin uunipannuun, joka on pikkuisen uunipeltiä pienempi kun ajattelin että meitä nyt on kuitenkin vain kaksi syömässä...oli kuitenkin virhe tehdä puolikas, sillä yllättävää kyllä jäi vähän turhan ohueksi omaan makuuni (tätä tosin kompensoitiin sitten vain vähän isommalla siivulla.. ;) ), joten jatkossa jos tällä vuoalla teen niin täytyy tehdä kokonainen taikina..:)