tiistai 29. joulukuuta 2015

Joululahjomuksia

Nyt on joulut taasen juhlittu tämän vuoden osalta. Toivottavasti sun joulu meni toivomallasi tavalla :) Musta on ollut hauska huomata, miten sitä näin "aikustumisen" myötä arvostaa entistäkin enemmän sitä yhteistä aikaa (ja hyvää ruokaa!) perheen kanssa paaaaljon enemmän kuin niitä muistamisia, joita joulupukki tuo tullessaan. Tänä jouluna tuntui erityisesti vaan mukavalta katsoa muiden pakettien availua, etenkin kun aattona olimme anoppilassa ja myös miehen veljien perheet lapsineen (6v, 4v, 3v ja 2v) olivat paikalla joulupukkia vastaanottamassa. Iipiäiset olivat aivan tohkeissaan, välillä oli kyllä varsin villiä melskettä, helinää ja helskettä.. :)

Tänä jouluna joulupukki toi pienille ihmisille pehmeitä paketteja. Neiti 6v ja kummipoikamme 4v saivat lahjaksi Novitan Heijastuksesta neulotut pipot. Inspiraatiota pipoon hain Langan päästä kiinni - blogista ja tällaiset niistä sitten tuli:



Neuloin pipot nro 6 sukkapuikoilla, raidan korkeus oli n. 5cm. Sinisessä pipossa kerroksia per raita oli 6kpl, kun taas pinkissä versiossa 5kpl.

Neiti 3v ja herra 2v saivat kaulaliinat. Kaulaliinat tein perinteisellä mallilla, johon hain ideaa Ullalta, kun sopivan paksuisesta langasta tehtyä ohjetta ei tahtonut löytyä.




Lapsen kaulaliina Novitan Heijastuksesta

Aloita luomalla 3 silmukkaa. Neulo 2o, lisää yksi silmukka, neulo 1o ja käännä työ. Huivi tehdään neuloen aina oikeaa. Lisää aina yksi silmukka kerroksen viimeisen ja toiseksi viimeisen silmukan väliin, kunnes kaulaliina on halutun levyinen. Tämän kaulaliinan tein n. 8cm leveäksi ja silmukoita puikolle muodostui 10. Jaka neulomista kunnes pää on yhtä pitkä kuin leveäkin.

Seuraavaksi neulotaan läpivienti. Joka toinen silmukka neulotaan oikein ja joka toinen silmukka nostetaan neulomatta erilliselle puikolle (esim. sukkapuikko toimii hyvin :) ) työn taakse odottamaan. Jos neulot samalla silmukkamäärällä kuin minä, nyt "työpuikolla" on 5 silmukkaa ja takana toisella puikolla on 5 silmukkaa. Neuloin itse nämä 5 silmukkaa aina oikeaa n. 4cm, mutta seuraavalla kerralla taidan koittaa joustinneuletta (saattaisi olla käytössä parempi?). Kaistaleen kuuluu siis olla suurinpiirtein yhtä korkea, kuin mitä se on leveä! Katkaise lanka ja jätä silmukat odottamaan. Neulo taustalla odottamassa olleet silmukat samoin. Kun kaistaleet ovat valmiit, silmukat neulotaan vuorotellen takaisin samalle puikolle.

Jatka neulomista kunnes kaistaleen jälkeen neulottu osa yltää saajan kaulan ympäri. Tämän liinan pituus on n. 30cm. Neulo sitten toinen läpivienti samoin kuin yllä. Jatka tämän jälkeen kunnes kerroksia on yhtä paljon, kuin toisessa päässä teit silmukoiden lisäyksen jälkeen. Aloita sitten kavennukset. Neulo kunnes puikolla on jäljellä kerroksen kolme viimeistä silmukkaa. Neulo kaksi silmukka oikein yhteen ja kerroksen viimeinen silmukka oikein. Jatka kavennuksia kunnes jäljellä on kolme silmukkaa - päätä silmukat kerralla.

Danny testasi molemmat kaulaliinat ennen paketointia ja hyvät oli! Melkein aloin jo harkita, että pitäisikö herralle tehdä ihan omakin, kun niin ylpeänä tätä piti.. :D


tiistai 8. joulukuuta 2015

Joulupuuhasteluja

Joulu on ihan kohta. Olen yrittänyt hokea tätä itselleni jo marraskuun alusta asti, koska ajatuksena on näperrellä yksi jos toinenkin paketti itse taas tänäkin vuonna pukin konttiin. Nyt se joulu on ihan oikeasti ihan kohta ja hommat on edelleen vaiheessa! Huh huh, taitaa tulla hoppu. Varsinaisista tonttupuuhista kerron vasta joulun jälkeen, ettei yllärit vahingossa paljastu! ;) Olen kuitenkin tänä vuonna puuhastellut vähän sitä sun tätä, mikä liittyy enemmän tai vähemmän jouluun, joten kertoilen vähän niistä.

Pidimme työkavereiden kesken askarteluillan, jossa teimme joulukransseja. Askartelu ei oo oikein mun juttu. Kyllä se nyt jotenkuten aina onnistuu, mutta askartelu on mun mukavuusalueen ulkopuolella. Mä olen symmetria ihminen - mua häiritsee jos jokin on vinossa jos sen pitäisi olla suorassa. Ja mähän en osaa leikata saati liimata suoraan :D Tällä kertaa ei onneksi oltu tekemisissä paperiaskartelun kanssa, mutta. Meidän piti itse sommitella. Tai oli ohjaaja tehnyt itse yhden mallin, mutta hei - onko ees vähän tylsää tehdä mallin mukaan kun voi tehdä ihan mitä vaan? Minä tahon tehä ite! Kun vaan tietäis mitä tekee. Inspiraatio antaa odottaa itseään, aina. Se on vähän ongelmallista kun on rajattu aika jonka sisällä pitäisi saada aikaiseksi. Yllättävää tai ei, olin viimeinen joka kranssin sai valmiiksi (niillä viimeisillä minuuteilla kun askartelua ohjannut henkilö oli jo pakannut kaikki tavaransa pois ja odotti pääsevänsä kotiin....). Ihan kiva tästä tuli sitten loppuviimeksi, mutta luomisen tuska ja kasaamisen vaiva olivat sellaiset, että ihan heti en uudestaan ala askarrella :) Kuva on vähän huono, mutta jospa siitä selvän saisi... :) Kranssi matkasi äipälle nimpparilahjaksi.


Yksi asia mikä mulla vaikuttaa hurjasti joulufiiliksen tuloon tai tulemattomuuteen on lumi. Mä tarvitsen lunta ja pakkasta, että pääsen joulufiilikseen. Nohh..täällä etelässä ei ole näkynyt lunta oikeastaan ollenkaan. :( Pari viikkoa sitten oli parina päivänä vähän pakkasta ja maassa ihan inan verran valkoista, mutta se suli heti pois. Totesin, että kun ei kerran taivaalta tipahtele, niin kai se on sitten itse ruvettava hiutaleita vääntämään. Tähän tarkoitukseen onneksi löytyi apuja läheltä. Viime jouluna sain äidiltä lahjaksi Caitlin Sainion Virkkaa 100 lumihiutaletta - kirjan. Lisäksi ostin viime vuotiselta Islannin reissulta Leisure Artsin kirjan 99 Snowflakes Volume 2. Nappasin näistä muutaman mallin ja virkkailin Novitan valkoisesta Kotiväestä muutamat hiutaleet. Tärkkäsin nämäkin Pitsiviikoilta ostamallani Superstärkellä. En osaa päättää, ripustelisinko nämä ikkunaan roikkumaan, vai odottaisinko joulukuusta...?


Viimeisin askartelu tapahtui viime torstaina. Menimme ystäväni kanssa Vimman kynttiläpajaan. Ilmoittautuminen tehtiin jo marraskuun alussa ja kurssit tulivat hetkessä täyteen - enkä ihmettele! Kurssilla sai tehdä maksimissaan 8 kynttilää, yhden kynttilän hinnaksi tuli 0,50e. Edellisestä kynttiläaskartelusta olikin jo vierähtänyt tovi - edellisen kerran olin kynttilöitä tehnyt yläasteella, eikä niitä tekeleitä oltu kauneudella pilattu...

Kynttiläpajassa teimme siis perinteisellä kastamistekniikalla kynttilöitä. Ensin tehtiin ihan perus valkoiset kynttilät, jotka sai halutessaan värjätä mieleisikseen. Värivaihtoehdot olivat sininen, musta, keltainen ja punainen. Dippaamalla vuoronperään eri astioihin käytettävissä olivat siis kaikki mahdolliset värit! Lisäksi saatavilla oli "taikahuurua", joka tekee kynttilän pintaan huurretta muistuttavan pinnan.

Malleja ei ollut, eli piti keksiä ihan omasta päästä. Kun odottelin valkoisten kynttilöiden jäähtymistä, viestittelin mieheni kanssa ja kyselin minkä värisiä kynttilöitä hän haluaisi. Vastaus oli simppeli - oransseja ja puna-harmaat. Mikäpäs siinä, tuumasta toimeen! Puna-harmaista tuumasin että teenpä tontut (telepatiaa miehen kanssa - hän oli kuulemma ajatellut juuri näin, muttei viitsinyt pyytää niitä kun ajatteli että jos ovatkin liian vaikeat toteuttaa niin ettei mua harmita kun en osaa. Kyl se mua aattelee<3 Mutta pääsinpä näyttämään että osasin ihan ite! :D). Oranssit ei ihan onnistuneet, kun menin laittamaan niihin taikahuurua - ne olivat nimittäin todella kauniin kirkkaan oranssit, mutta väri himmeni. Kokonaisuutena olin näihin kuitenkin oikein tyytyväinen :)


Toiveissa oli päästä myös Vimman jalkakylpysuolakurssille (mikä sanahirviö), mutta ilmoittauduin liian myöhään - ilmoittautuminen alkoi klo 9 ja kun klo 10 yritin ilmoittautua, kurssi olikin jo täynnä. Päätimme siis pitää suola-askarteluillan ystäväni kanssa ihan kotona. Saapa nähdä mitä siitä tulee!