keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Taloprojekti etenee

Elämme jännittäviä aikoja, ystävä hyvä. Maatyöt ovat nyt valmiina, perustukset on valettu ja nyt odotellaan taloa saapuvaksi! Talon pystytyksen piti olla jo viikolla 44, mutta aloituskokouksessa työnjohtaja kertoi, että timpuriporukka ei saa edellistä työmaata siihen mennessä valmiiksi ja aloitus siirrettiin viikolle 45. Viime torstaina työnjohtaja soitteli miehelle, että edellinen työmaa venyy ja timpuriporukka pääseekin paikalle vasta viikolla 46...Talon valmistumiseen tämän ei kuulemma pitäisi vaikuttaa, mutta saapa nähdä. Kunhan tekevät kunnolla, eivätkä hutiloiden! Tämä lykkäysjuttu on tosi harmi - jos pystytys olisi tehty ajallaan, se olisi saatu tehdä kuivassa ja hyvässä säässä. Nyt se lupaa ensi viikoksi vesi- ja räntäsadetta :( Toivotaan kuitenkin, että ennuste vielä muuttuisi!!

Paalutus käytiin tekemässä aikataulun mukaisesti viikolla 40.


Perustukset valettiin viikolla 41.


Ontelot tuotiin viikolla 42.


Sähkösuunnitelman muutosehdotukset laitettiin eilen sähkösuunnittelijalle, kommentteja odotellessa. Myös sisustusmateriaalivalintoja pitäisi päästä tekemään näinä päivinä, kunhan posti toisi materiaalipaketin tutkittavaksi...

Näiden kuvien jälkeen on pihalle tuotu iso kasa mursketta ja täytemaata. Ne on nyt jo tasattu, mutta en ole saanut aikaiseksi siirtää uusimpia kuvia koneelle. Niitä luvassa siis myöhemmin :)

maanantai 31. lokakuuta 2016

Aika "Ässät" sukat

Perjantaina ideoitiin kollegan kanssa synttärilahjaa kolmekymppisiä juhlivalle toiselle kollegalle. Lupasin siinä sitten, että voin neuloa hänelle sukat osaksi yhteisesti annettavaa lahjaa. Töissä kävin vaivihkaa kurkkimassa turvakengän pohjasta kengännumeroa, jotta sukista tulisi edes suurin piirtein sopivat.

Kotimatkalla visioin mallia - saaja kannattaa Porin Ässiä ja on muutenkin urheilusta kiinnostunut. Sukkiin tulisi siis Ässien logo. Kotosalla kollasin lankavaraston ja sopivaisesti löytyikin täydet kerät punaista ja mustaa, sekä yksi keskeneräinen valkoinen. Alkuperäinen visio oli tehdä vain yksi logo sukan varteen, mutta se olisi melkeinpä vaatinut intarsianeuleen tekoa, koska en halunnut jäljentää silmukoita. En ole intarsianeuleita tehnyt vielä kertaakaan ja totesin, että aikataulun ollessa näin tiukka jätän opettelun edelleen tuonnemmaksi. Pikaisella googlauksella hain uusia ideoita ja törmäsin @jossu73 Instagramissa jakamaan kuvaan, mistä nappasin idean sukan varteen (hänellä näytti olevan myös tosi paljon muita ihania sukkakuvia!).

Logoon löysin suuntaa-antavan ruutupiirroksen, mutta jouduin sitä muokkaamaan, että sain sen sopimaan silmukkamäärälleni. Näistä tuli kyllä yllättävän hauskat ja yllätin itseni, kun sain kuin sainkin sukat tehtyä kokonaan viikonloppuna! Hieman hermostutti tuo koko, kun en ollut kertaakaan aiemmin noin isoja sukkia tehnyt - tähän asti suurin sukka on tainnut olla kokoa 42. Katselin tästä Novitan taulukosta seiskaveikan sukkakokoja ja sen mukaan arvioin koon 44. Ilmeisen hyvin onnistuin arvioinnissa, kun sovitettaessa sukka istui jalkaan kuin nakutettu :) (tässä vaiheessa mielessäni taputtelin itseäni olalle :D ). Löysin muuten hirmu hyvän videon, minkä vinkillä raidat saa osumaan aikasta hyvin kohdilleen! Se löytyy täältä.


Lankana siis punainen, musta ja valkoinen Novitan 7-veljestä, puikkona 3,5mm Rosewoodin sukkapuikot. Kuvaa ottaessa kävi pieni äksidentti yhdelle puikolle - olin epähuomiossa jättänyt sen sohvalle ja huomaamattani nojasin sen päälle. Kuului naps. :'(  Onneksi ei katkennut ihan keskeltä, niin jos mies ei saa sitä liimattua niin saa sen sitten pyöristettyä siitä, jää vaan vähän lyhyemmäksi kuin muut...


Ässät - sukat

Miesten koko 44

Luo 56 silmukkaa. Neulo punaisella 2o 2n joustinneuletta 15krs, sitten 5krs oikeaa. Vaihda väri mustaan, neulo 3krs oikein (nyt jos tekisin uudestaan, niin tekisin vain kaksi riviä mustalla), neulo 1krs oikein valkoisella ja mustalla 3krs  oikein (jos teit aiemmin vain 2krs niin tee myös tähän vain 2krs). Neulo valkoisella 3krs oikein, jatka sitten kaavion mukaan. Kuvio on jokaisella puikolla sama. Muista pitkillä osuuksilla (kuten padan keskellä!) sitoa langanjuoksut. Itse kiepautin langat kaksi kertaa toistensa ympäri, niin väärä väri ei tullut näkyviin päällispuolelle.

Kaavio luetaan alhaalta ylös, oikealta vasemmalle.

Kun kuvio on valmis, neulo 3krs valkoisella oikein. Sitten taas 3krs mustalla, 1krs valkoisella ja 3krs mustalla.

Neulo 4krs punaisella oikein. Jatka sitten 2o 2n joustinta 7krs. Tee kantapää (hyvät ohjeet kantapäähän esim. täältä). Kun olet poiminut kantalapun reunasta silmukat ja neulot koko kerroksen, jatka kahdella odottavalla vielä 7krs joustinneuletta. Tämän jälkeen jatka sileää neuletta kaikilla puikoilla haluamasi määrä (minä tein 14krs).


Raitoja varten neulo 1krs valkoisella, 2krs mustalla, 1krs valkoisella ja 3krs punaisella. Tee haluamasi määrä raitoja. Jatka punaisella, kunnes terä on riittävän pitkä (koko 44 n. 23,5cm) ja tee sitten kärkikavennus (ohje sädekavennukseen esim. täältä).


tiistai 25. lokakuuta 2016

Eläkelahjus vol. 2

Lokakuun puolivälissä työkaverini jäi eläkkeelle. Marraskuun alusta siirryn hänen saappaisiinsa, mikä lievästi sanoen hieman jännittää. Hän toimi tehtävässään reilut 40 vuotta. Että siitä sitten perässä vaan :D Nykyisiin työtehtäviin verraten siirryn aika erilaiseen maailmaan - asiakaspalvelusta asiakirjojen käsittelyyn...No, josko minä selviäisin :)

Kiitoksena hänen ystävällisyydestään, hymystään ja opeistaan neuloin hänelle huivin. Jotenkin nämä huivit tuntuvat olevan "mun juttu" näissä eläkkeelle lähtijöiden lahjoissa :) Seuraava lähtijä, jolle todennäköisesti jotain askartelen on mies, joten täytynee kehitellä jotain muuta hänelle...


Langan tähän huiviin hommasin  jo kesällä Lankafestareilta. Värin valinta meinasi olla vaikeaa, kun ihania vaihtoehtoja oli niin monia! Oli aika hankala päättää mikä olisi "se väri", koska huivin saaja ei selkeästi ole minkään tietyn värin ystävä. Tai siis tiedättekö, jotkut ihmiset on ihan selkeästi lilan tai vaikka sinisen ystäviä. Tämä ystäväinen pitää monista väreistä, minkä vuoksi jännäsin ihan loppuun asti että oliko tämä nyt se oikea valinta. Kuulemma oli mieluinen! :)

Langaksi valikoitui käsinvärjätty Louhittaren luolan sorbetin värinen Vellamo, joka on 100% merinovillaa. Tätä oli tosi ihana neuloa, kun lanka oli niin pehmeää.


Yllättävän pieni pallo tuli, kun vyyhti kerittiin.
Ohjeeksi valikoitui Ravelrystä löytämäni Maja Jokanovicin "Sparrowette shawl" (ohje ladattavissa ilmaiseksi). Ohje oli todella selkeä, kuviot löytyivät niin kaavioina kuin auki kirjoitettunakin. Tein ohjeen mukaan koon L. L-koko ei ollut tällä langalla ainakaan mikään järjettömän suuri, oletin että siitä tulisi isompi. Ihan hyvä tästä tuli toki näinkin, pingotettuna yläreunan leveys oli n. 150cm. Lankaa meni n. 55g, puikkoina käytin KnitPro Cubics 4mm pyöröpuikkoa.



Nämä kuvat koko huivista eivät tee oikeutta huivin väreille - ylemmät kuvat vyyhdistä ja kerästä kertovat paremmin oikeat värit. Melkein unohtui napata kuva valmiista huivista, niin piti napata ne iltahämärissä, jolloin luonnonvaloa ei enää ollut...

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Raksakuulumisia

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, niin vihdoin ja viimein meidän tontilla tapahtuu. Rakennuslupa saatiin virallisesti tämän viikon alussa (vaikka lupa jätettiinkin jo elokuun puolivälin tietämillä ja kunnan nettisivujen mukaan luvan pitäisi tulla 1-3 viikossa...). Kaivutyöt aloitettiin kantojen poistolla viime viikon lopulla ja loput ennakoivat maatyöt on saatu hyvälle mallille tällä viikolla. Hyvä niin, koska sopimuksen mukaisen aikataulun mukaan paalutus tehdään jo ensi viikolla!

Tästä eteenpäin melkeinpä joka viikko tapahtuu tontilla jotain uutta ja jännää. Ensi viikolla tehdään paalutus, perustukset tulevatkin sitä seuraavalla viikolla. Itse talopaketti tulee jo viikolla 44, eli ei mene kauaa enää siihenkään!

Viikossa tontin ulkonäkö on muuttunut aika paljon. Viime perjantaina tontilta oli saatu kerättyä meidän raivaamat risukasat ja iso osa kannoista pois. Maanantaina oli saatu kerättyä loput kannoista pois.


Tiistaina oli saatu kaivettua talonpohja, keskiviikkona kaivuhommaa oli jatkettu kuorimalla pintamaa pois myös autotallin kohdilta. Autotallia ei rakenneta valmiiksi tässä vaiheessa, mutta sille tehdään varaus ja sorapeti jo nyt, jotta myöhemmin ei tarvitse alkaa kaivaa pihaa auki sitä varten.


Torstaina oli tuotu ensimmäinen sorakuorma ja päästiin jo melkein ajamaan auto omaan pihaan! Puoli autoa saatiin mahtumaan omaan pihaan, pidemmälle ei päässyt kun edessä oli levitystä odotteleva sorakasa. Kukkulankuningas Danny pääsi valloittamaan korkeimman sorakasan :)




Perjantaina loput sorat oli levitetty ja salaojaputkia ryhdytty kaivamaan paikoilleen. Kuten kuvasta näkyy, maa on aikasta savista ja märkää. Tällä viikolla satoi muutamana päivänä, niin vesi jäi kyllä savimassan päälle seisomaan että ihan tarpeeseen nuo salaojat tulee. Perjantaina mittamies kävi myös merkkaamassa talon kulmat sorapetiin. Aika hassua oli seistä siinä soran päällä ja ajatella, että tässä on reilun puolen vuoden päästä meidän ruokapöytä :D Aika paljon tuohon tosin vielä tulee tavaraa päälle, kun lattiapinta tulee olemaan n. 150cm korkeammalla, kuin missä tuo soran pinta tällä hetkellä on.


Myös tonttikeskus tuli tällä viikolla ja sähkömies tulee sen kytkemään ensi tiistaina. Sitten kun vielä Caruna saisi siihen sähköt niin hyvä tulee. Käytiin miehen kanssa pystyttämässä keskus perjantai-iltana, vartiokoira Danny päivysti ympäristöä tarkkaavaisesti odotellessaan.


Kalustesuunnittelijan kanssa pidettiin puhelinpalaveria lauantaina ja hän ensi viikolla lupasi lähettää meille ensimmäiset versiot kommentoitaviksi. Siinäpä sitä onkin kuulkaas miettimistä että millaiset kiintokalusteet sitä haluaa. Tai mitä haluaa, mutta mikä on järkevää...No, eiköhän se siitä pähkimällä ratkea :)

tiistai 16. elokuuta 2016

Raparperi-kardemummahillo

Muutama vuosi sitten huhtikuussa kysyin mieheltä, että millaisen synttärikakun hän haluaisi. Vastaus oli täytekakku, mutta täytteet saisin valita itse. Perinteinen täytekakku vadelma-banaanimössöllä ei hotsittanut, joten etsin jotain vähän freesimpää. Törmäsin Arlan Raparperi-mansikkakakun ohjeeseen ja päätin kokeilla. Pohja oli fiasko - se ei kohonnut yhtään vaikka tein kaiken kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Otin munat lämpiämään hyvissä ajoin etukäteen, en kopistanut vispilöitä kupin reunaan, sekoitin kuivat yhteen ja lisäilin vähitellen mutten kuitenkaan vatkannut enää uudestaan. Lopputulos oli silti surullinen, muutaman sentin paksuinen lättänä. En tiedä oliko vika ohjeessa vai leipurissa. Epäilisin leipuria. Sen koommin en ole sitten täytekakkua tehnytkään...:D

Ohjeen löytymisessä oli kyllä monta hyvääkin asiaa. Löydettiin lemon curd (joka on muuten aika hyvää paahtiksen päällä!) ja tää hilloke. Muokkasin tosin itse ohjeen hilloksi vaihtamalla osan sokerista hillosokeriksi ja tekemällä sitä isomman satsin kerralla. Tää on herkkua vaniljajätskin kanssa ja talvella maistuu ihanasti kesälle! :) Harmi juttu, että raparperikausi on jo tältä kesää käytännössä ohi. Onneksi tää toimii tosi hyvin myös pakastetuille pätkille! :)

Raparperi-kardemummahillo

1 kg (n. 2l) pieneksi (n. 1cm paloiksi) pilkottua raparperia
2 dl tavallista sokeria
2 dl hillosokeria
n. 1/2 dl vettä
2 tl kardemummaa


Laita n. puolet raparpereista, vesi ja kaikki sokeri kattilaan. Keitä kunnes rapaperit on pehmeitä. Lisää loput raparperit ja kardemumma, keitä kunnes loputkin raparperit pehmenevät (n. 10min). Kuori vaahto ja purkita desinfioituihin purkkeihin. Naati! :)

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Margrét huivi

Islannin reissulla törmäsin yhdessä lankakaupassa kirjaan Icelandic Handknits. Tykästyin kovin kansikuvan huiviin ja nappasinkin ohjeen mukaan (ja ostin langat :D ). Kansikuvan huivin nimi on Margrét Triangular Shawl ja mallin on suunnitellut Hélène Magnússon (lisää kuvia alkuperäisestä mallista Ravelryssä). Lankana Istexin Einband (100% villa, 50g = n. 250m). Mietin vielä, että laittaisinko hapsut niin kuin alkuperäisessä mallissa, vai jättäisinkö hapsutta. Mitä olette mieltä?


En ole koskaan ennen neulonut pitsiä. Koskaan. En myöskään ollut neulonut englannin kielisen ohjeen mukaan. Ja aloitin sitten pitsin neulomisen englannin kielisellä ohjeella. :D Muutama harmaa hius ennen kuin ymmärsin ohjeen kokonaisuudessaan (netistä onneksi löytyy tosi hyvin englanti-suomi neulontasanastoja, käytin etenkin Katajalan ja Ullaneuleen sanastoja, Punomosta löytyi hyvät selitykset kaaviomerkinnöille). 


Tämä oli eka työ minkä pingotin. En laittanut neulaa ihan jokaiseen lenkkiin, minkä takia näkyy muutama isompi lenkki tuolla reunassa. Mutta eipä tuo mua haittaa, ihan hyvä se on silti. Vitsit oon ylpeä itsestäni - tän tekemiseen ei mennyt kuitenkaan ihan hirveän kauaa! Totuttelua se vei kuitenkin, koska en oo pitkään aikaan neulonut mitään missä tarvitsisi lukea ohjetta koko ajan. En oo ainakaan vielä löytänyt jääneitä virheitä, useampia korjasin kyllä tehdessä! :)

torstai 28. heinäkuuta 2016

Kotimaan matkailua vol. 2

Ensimmäinen pätkä kesälomasta nautiskeltu ja töissäkin on ehtinyt palailla arkeen jo kohta kaksi viikkoa. Miten nämä kesät menee aina niin nopeasti? Töissäkin eletään ja käsitellään jo pitkälti alkavaa syksyä. Voi voi. Pieni lohtu kuitenkin siitä, että vielä on lomaa edessäpäin! Pari viikkoa puurtamista vielä, sitten saa huilia viikon :)

Loman alkajaisiksi käytiin Turun Keskiaikamarkkinoilla. Markkinoilla käynti on jo perinne, joka vuosi kun olen asunut Turussa olen tuolla käynyt jos vain olen töiltäni päässyt. Tunnelma on ihan äärettömän kiva, joka puolella tapahtuu ja jatkuvasti on pieniä näytelmiä käynnissä. Pukeutunut markkinaväki on ihanasti täysillä mukana!




Ensimmäisen lomaviikon alussa veimme miehen kanssa hyvän ystävämme valmistujaislahjaksi Rudolfina-risteilylle. Sää oli huippu ja ruoka hyvää. Päivällisristeilyllä porukkaa oli aika vähän, että melkolailla VIP-risteily saatiin ;)


Appiukko kävi pyörähtämässä ja käytiin yhdessä raivailemassa tonttia. Saatiin aika hyvä pino puita odottamaan pilkkomista. Taitaa vaan olla että pino täytyy siirtää toiselle puolelle tonttia tuosta, mutta katsotaan nyt mitä sille keksitään.

Loppu loma menikin sitten reissaillessa. Ensimmäisen lomaviikon keskiviikkona pakattiin itsemme, koira ja appiukko kyytiin ja ajeltiin n. 350km päähän anoppilaan. Jätettiin appiukko kotiinsa ja jatkettiin itse vielä koiran kanssa minun vanhempien mökille n. 200km päähän anoppilasta. Mökillä oleiltiin muutama päivä ja piipahdettiin perinteisellä kesäretkellä Valamoon. Valamo kuului minun perheen kesäkohteisiin jo lapsena, jotenkin se vaan kuuluu kesään edelleen :) Valamon reissulla juhlistettiin neljättä hääpäiväämme ja herkuteltiin valamolaisen teepöydän herkuilla. Suosittelen, on kokeilemisen arvoinen! :)



Lauantaina ajelimme takaisin anoppilaan ja vietimme aikaa miehen veljien ja heidän perheidensä kanssa. Maanantaina jätimme koiruuden appiukon hellään huomaan ja suuntasimme itse Seinäjoen asuntomessuille. Messut olivat kivat kiertää, mutta yllätyksekseni kohteet jotka kiersimme olivat kaikki melko saman tyylisiä. Tietoisesti jätimme suurimmat kivilinnat kiertämättä (aika oli rajallinen :) ), mutta harvemmassa talossa oli WAU-faktoria meikäläisten makuun. Kivoja koteja kaikki, ei sillä, mutta ei mitään tajunnanräjäyttävää. Joitain ideoita saatiin, saa nähdä päätyvätkö meidän tölliin.. :)

Tiistaina ajelimme Tuurin kautta takaisin anoppilaan ja torstaista lauantaihin olimme Suomipop-festareilla. Nekin ovat muodostuneet jo melkeinpä perinteeksi - koko Suomipop-festareiden historiassa taitaa olla vain yksi vuosi milloin en ole ollut paikalla. Syytäkään en enää muista - olisikohan työt haitanneet vapaa-aikaa..?

Sunnuntaina ajeltiinkin sitten taas kotiin ja maanantaina koitti arki. Kyllä se niin vaan on, että loma on ihmisen parasta aikaa <3

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Loma lähestyy...

Toivottavasti teillä muillakin oli rentouttava juhannus! :) Me suunnistettiin torstaina kohti itäistä Suomea ja mun vanhempien mökkiä. Tuolla mökillä on tullut vietettyä lapsuuden kesät, ai että se oli inhottavaa. Kavereita ei ollut lähimaillakaan ja kuten varmasti suurimmalla osalla kesämökeistä, puuhaa riitti puuhommista puutarhan hoitoon. Nykyään sinne on kiva mennä, oikein odottaa että pääsisi mökille. Niin se mieli muuttuu.. Mutta kenen mieli ei tämmöisissä maisemissa rentoutuisi? Ja järvi, ahh...onko mitään kauniimpaa kuin tyyni järvi? Mieluusti olisi mökillä viihtynyt kauemminkin, mutta maanantaiaamuna palattiin taas arkeen - mutta vain hetkeksi, sillä perjantaina alkaa ensimmäinen pätkä kesälomasta!


Enpäs tainnut kertoa, että meillä on talopaketti valittuna ja sopimus allekirjoitettuna. Talotoimittajaksi meillä valikoitui Sievitalo. Sievitalo teki parhaan tarjouksen meidän tarpeisiin ja saimme Sievitalon edustajilta ehdottomasti parasta palvelua. Erot eri talotoimittajien välillä ovat osin merkittäviä, osin aika pieniä. Loppuviimeksi ratkaisevimmaksi viimeisten ehdokkaiden (Designtalo ja Sievitalo) jäi fiilis. Varustelussa ei merkittävää eroa ollut, merkittävin ero on rakennustapa (elementti vs. precut). Lopullinen ratkaisu tehtiin varmaan pääasiassa fiilispohjalta. Meillä kummallakin oli alusta asti ollut tosi hyvä fiilis Sievitalosta, toivotaan että fiilis kestää loppuun asti ;)

Esitiedot on nyt toimitettu talotehtaalle ja suunnittelu on heidän osaltaan lähtenyt käyntiin. Rakennuslupaa päästään hakemaan vasta, kun saamme kuvat talotoimittajalta ja koska kunta on heinäkuun kesälomalla, menee luvan saanti elokuulle. Hakemuksen jätämme heti, kun tarvittavat materiaalit ovat kasassa.

Vaikka rakennuslupaa ei vielä ole, saa valmistelevia töitä kuitenkin tehdä. Meidän osalta tämä tarkoittaa lähinnä tontin raivausta. Käytiin miekkosen kanssa jo aloittelemassa muutama viikko sitten ja saatiin tontti siihen kuntoon, että maapohjatutkimus saatiin tehtyä. Tänään saatiinkin raportti ja no, ei tullut yllätyksenä että saveahan siellä on. Toivotaan, että suurin piirtein riittäisi tuo arvioitu paalupituus, että ihan hirveän suurta lisälaskua ei tulisi...jää nähtäväksi. Ensi viikolla jatketaan tontin raivuuta, jos vain säät sallivat.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kotimaan matkailua

Nyt on ollut taas vähän vilinää ja vilskettä omiin tarpeisiin. Perjantaina olin töiden kautta asiakkaan kutsumana piipahtamassa Helsingissä Taste of Helsinki - tapahtumassa. Reissuun lähdettiin heti aamusta ja takaisin Turussa oltiin viiden-kuuden maissa illalla. Pääsin viime vuonnakin mukaan ja oli kyllä tosi kiva kokemus! Tänä vuonna sää oli alkuun huono - vettä tuli varsin reilusti ja tapahtuma on pääasiassa nurmikolla, joten sukathan siinä kastui. Aamulla harkitsin että vetäisinkö Hait jalkaan, mutta totesin että eihän tuommoiseen tapahtumaan nyt oikein kehtaa kumppareissa lähteä. Virhe. Ihan hyvin olisi voinut lähteä.

Tarjolla oli monenmoisia erikoisia annoksia. Maistelin muutamia; Pastorin nimikkoannoksen - Pluma à la Pastor (grillattua porsaan plumaa, maissisalsaa, chimichurria ja rapeaa maissia), Kolmos3n liha-annoksen (kirsikkasavustettua häränkylkeä, perunaa ja punasipulia) ja Tocan jälkiruoan (maitosuklaavanukas, kaakaocrumble, minttu-jogurttisorbettia ja mansikkaa). Tuosta Kolmos3n annoksesta jäi kuva ottamatta, mikä harmittaa! Se oli nimittäin näistä annoksista mielestäni paras. Instasta kyllä löytyy montakin kuvaa, kuten tämä jonka nimimerkki rautsis on jakanut. En ole koskaan syönyt niin mureaa nautaa!

Pluma ala Pastor 
Ravintola Tocan herkkujälkkäri

Työkaverin kanssa intouduttiin myös itse kokkailemaan. Electrolux järjesti Chef's secret-kokkikoulun  johon sai vapaasti osallistua. Teltassa kokkailtiin alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka eri aikoihin päivästä. Me osallistuimme pääruoan tekoon. Pääruoaksi valmistettiin voivaahdossa paistettua kananrintaa, kesän kasviksia ja hernepestoa.  Tässä meidän aikaansaannokset :)


Helsingin reissun päätteeksi vaihdoin kulkuneuvoa - hyppäsimme miehen kanssa autoon ja huristelimme Pohjanmaalle kohti Kauhavalla järjestettäviä Puukko- ja käsityöfestivaaleja, missä mieheni esitteli lauantaina tuohitupen tekoa. Sillä aikaa kun mies väkräili tuppea, minä kävin tutustumassa käsityöfestareiden tarjontaan. Kävin Lankavassa ensimmäisen kerran - täytyy myöntää, että silmät lensivät hieman selälleen kun menin ovesta sisään. Lankava taitaa olla Suomen Karnalux! Valikoima oli todella laaja, erityisesti jos kutoo kangaspuilla niin Lankavassa kannattaa ehdottomasti poiketa. Minä en sitä valitettavasti (vielä...) osaa. Parisen tuntia tuolla vierähti ja mukaan löytyi "muutama" juttu...


Minulla oli ennakolta ostettuna langat toiseen islantilaiseen villapaitaan, yhtä väriä vaille. En muistanut kumpi väri puuttui, joten ostin varuiksi kahta. Lisäksi ostin tarpeet koiran aktivointimattoa varten (siihen tuo verkko ja trikookuteet), koukkuamisopas ja koukkuamiskoukku, nyörikiekko ja tarpeet näyttelytalutinta varten (ikäänkuin me oltaisiin muka johonkin näyttelyyn menossa lähiaikoina :D ), sukkalehti ja muutama rulla Bockensin nypläyslankaa joka oli poistohinnalla 2e/rulla...hupsista.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Rapsupiirakkaa

Kun olin muksu, kevään vakioherkkuihin kuului raparperipiirakka ja raparperikiisseli. Yhä edelleen näihin iskee himo näin kesän korvalla. Ongelma vaan on se, että nyt kun asustellaan kerrostalossa meillä ei luonnollisesti ole omaa raparperipuskaa. Kaupasta taas "ei vaan voi" ostaa raparperia, kun sitä saa kotoa ilmaiseksi! Tänä keväänä ollaan oltu niin kiireisiä täällä Turun nurkilla, että ei olla päästy käymään kotosalla Jyväskylässä. Ennen kuin viime viikonloppuna. Äiti antoi luvan tyhjentää raparperipuskan, koska hän saa sitä ihan riittävästi lisää mökiltä ja minähän tein työtä käskettyä! Kotiin tuomisina olikin iiiiiso kasa raparperia, joten täytyyhän se nyt käyttää.

Meillä on vakiintunut käytäntö hyvän ystäväni kanssa, että hän tulee maanantaisin meille katsomaan uusimman Game of Thronesin. Iltakahvin kaveriksi leipaisinkin meille rapsupiirakan äiskän antamalla ohjeella. Ohjeen alkuperästä en ole selvillä - en siis tiedä onko äiti napannut sen jostain lehdestä, kirjasta tai radiosta, mutta hyvää se on! Eikä muuten ole mitään kevyttavaraa..Lämpimän piirakkapalan kaveriksi hieman vaniljajäätelöä...mmm...


Herkku raparperipiirakka

Pohja

2 munaa
1 1/4 dl sokeria
3/4 dl kermaa (korvasin kevyt maidolla, kun ei sattunut olemaan kermaa)
1 dl voisulaa (pullomargariinikin käy)
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe erillisessä kulhossa, lisää muna-sokerivaahtoon ja lisää loput kevyesti käännellen. Kaada voideltuun piirakkavuokaan ja paista 200 asteisessa uunissa n. 10min.

Päälle

1 l raparperipaloja
2 rkl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 dl smetanaa
1 muna
2 tl vaniljasokeria

Ripottele raparperinpalat ja sokeri pohjan päälle. Sekoita loput aineet tasaiseksi massaksi ja valuttele raparperipalojen päälle. Jatka paistamista 200 asteisessa uunissa n. 45 minuuttia.

Ennen uuniin menoa

Juuri uunista tullut

Simply delicious. Lopuillekin raparpereille on suunnitelma - osan keitän hilloksi, osasta teen kiisselin ja loput menee pakkaseen (jos vaan saan ne mahtumaan...)

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Islannin ihanuuksia

En muista kirjoittelinko täällä aiemmin siitä, että kävimme Islannissa pyörähtämässä 2014 joulukuussa? Mieheni opettaa mm. tuohitöitä kansalaisopistolla ja niihin liittyen hän pääsi mukaan projektiin, jossa tehtiin yhteistyötä Islantilaisen kädentaitoyhdistyksen (Heimilisiðnaðarfélag Íslands : http://www.heimilisidnadur.is) kanssa. Reissu kesti vähän vajaan viikon ja parina päivänä hän piti tuohityökurssia islantilaisille, samaan aikaan kun muut projektissa mukana olleet kansalaisopistojen opettajat opettivat omia kurssejaan (mm. aurinkovärjäystä, hopealankanypläystä, tinalankapunontaa ja helmitöitä).

Minä lähdin alunperin mukaan vähän siivellä (omalla kustannuksella toki) ja ajattelin että sillä aikaa kun opettajat kursseilevat minä viihdytän itseäni paikallisilla nähtävyyksillä. Loppuviimeksi kävi kuitenkin niin, että mukaan lähtenyt perinteisen pitsinnypläyksen opettaja kaipasi tulkkausapua, joten minä pääsin apuopeksi. Opin itse ihan hurjan paljon, kun sain olla katsomassa ja tulkkaamassa! Ehkäpä joku kaunis päivä opin tekemään edes melkein niin kauniin mantelin, kuin tuo opettaja teki (ja manasi sitä hirveäksi silakaksi....)...

Tuolla Islannin reissulla nähtiin ja koettiin monta mukavaa juttua. Yksi mielenkiintoisimmista paikoista oli Istexin villalankatehdas! Tuliaisena itselle tulikin sitten melkein matkalaukullinen Istexin lankoja..

Istexin tehtaalla värjätty villa odottaa jatkokäsittelyä

Suunnittelimme alunperin että ostamme itsellemme matkamuistoksi islantilaiset villapaidat. Kauppoja kierrellessä hinta alkoi hirvittää, (toki paidat tehdään käsityönä, eli hinta on oikeutettu. Mutta. 100e villapaidasta tuntui silti aika hurjalle) joten päädyimme ostamaan langat ja ohjeet villapaitaan. Näin säästettiin vähän reilusti toisen villapaidan hinta, sillä langat kahteen villapaitaan (21 kerää, eli n. 2,1kg) tulivat maksamaan ohjekirjan kanssa noin 70e. Ohjekirjaksi ostettiin Istexin oma, Álafoss Lopi No.18 . Värit valittiin itse mieleisiksemme, minä mukailin kirjan ohjetta, mies taas halusi omanlaisensa ja oikein kiva siitä tulikin!

Tällaiset niistä sitten tuli. Miehen villapaidan malliksi valikoitui ohjekirjan malli 9. Malli on itseasiassa sama, kuin malli nro 10, joka tulee vastaan ohjekirjan myöhemmillä sivuilla. Lanka Álafosslopi (100% new wool. 100 g, n.100 m), puikot: 4½ Cubics sukkapuikot, 4½ Cubics pyöröpuikot ja 6 Cubics pyöröpuikot. Vaihdettavina kaapeleina 40cm ja 80cm.



Tuo minun paitani on sovellus tuon ohjekirjan malleista 7 ja 8, sekä kirjasta Islantilaisia neuleita löytyvästä Gjöf - Lahja -mallista. Värit eivät ole ihan samat kuin tuossa mallissa 8, mutta melkein. Ajattelin ensin tekeväni tuon napitettavan mallin, mutta ohjetta lukiessani tuli vastaan, että tuo täytyisi leikata edestä auki!! :o Ihan siihen minun rohkeuteni ei antanut myöden, joten päädyin sitten kuitenkin tekemään umpinaisen.



Ilta-aurinko sai kuvissa värit näyttämään hieman erilaisilta, vaikka kyseessä on sama paita :D Lanka ja puikot tähän paitaan olivat samat kuin yllä.

Tein tuon oman paitani ensimmäisenä, viime syksynä. Paita valmistui todella nopeasti, kun sen neulottiin alhaalta ylös pyörönä. Hihat neulottiin myös pyörönä melkein valmiiksi ja kainaloiden kohdalta yhdistettiin hihat vartalo-osaan. Kokonaisuudessaan paidan teki muutamassa viikossa! Päättely ottikin sitten taas oman aikansa...Otin paidan käyttöön ilman höyrytystä, kun olin niin innoissani siitä. Kaulus meinasi hieman kinnata ja nousta rypylle. Ajattelin, että vika on liian tiukassa kirjoneuleessa. Olinpa väärässä.

Sain äidiltä joululahjaksi Prymin langanohjaimen, mikä oli hurjan kätevä kun tuota miehen villapaitaa neuloin! Miehen paita ei ihan viime talven pakkasiin ehtinyt...Neulomisen sain juu valmiiksi varmaan helmikuussa, mutta päätin, että tämän paidan höyrytän ennen päättelyä (niinkuin ohjeessa luki). Sitä se odottelikin sitten tämän viikon alkuun asti ja eilen vihdoin viimein sain langat pääteltyä (oli muuten pikkuinen homma...), mutta toisaalta - juhannus lähestyy... ;) Samalla kun höyrytin miehen paidan, höyrytin omanikin ja kas kummaa - ei muuten tule ryppyä enää!

torstai 19. toukokuuta 2016

Nopeaa toimintaa!

Edellisessä postauksessa kerroin, että lähetin palautetta valmistajalle kun Regian Pairfect langan raidat eivät olleetkaan samanväriset. Lähetin palautteen lauantaina suoraan Schachenmayrille ja heti maanantaina viestini lähti käsittelyyn. Itse asiakaspalvelualan ammattilaisena hymyilin, kun seurasin asiani käsittelyä. Henkilö joka vastaanotti viestini ei käsitellyt sitä, vaan välitti sen seuraavalle niin, että viesti tuli minulle kopiona. Ketju eteni muutaman henkilön kautta eteenpäin niin, että minä sain kopion lähetetyistä viesteistä. Viesti matkasi Briteistä Suomeen, Suomessa asiaa käsitteli Prym, mistä sainkin vastausviestin tiistaina. Tänään töistä tullessani eteisen matolla odotti tämä:


Ihailtavan nopeaa toimintaa ja todella hyvin hoidettu reklamaatiokäsittely! :) Ei pelkästään siksi, että sain hyvitykseksi uuden lankakerän (mikä tietty oli tosi kiva juttu :) ), vaan siksi että koin tulleeni huomioiduksi koko käsittelyprosessin ajan. 

Aiemmassa julkaisussani ei ollutkaan kuvaa avaamattomasta Pairfect-kerästä. Tuo keltainen lanka on se osa, joka erottaa nuo sukat toisistaan. Se siis puretaan pois, eikä se tule sukkiin. Taitaapa olla, että tämä kerä päätyy puikoille jo tänä iltana...

maanantai 16. toukokuuta 2016

Tallinnan tuliaisia

Käväisin viime viikolla työreissulla Tallinnassa. Parin päivän reissu sisälsi pääasiassa koulutuksessa istumista, mutta oli meillä pikkuisen vapaa-aikaakin. Tottahan vapaa-aika piti hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla - suunnistimme työkaverini kanssa Karnaluxiin. Karnalux on käsityöihmisen taivas - mitä sieltä ei löydy, ei varmaan ihan äkkiä tarvitsekaan. Kauppa on valtava, kunhan sinne ensin löytää. Työkaverini kävi Karnaluxissa ensimmäistä kertaa ja ihmetteli minulle, että tuohan on kuin salakapakka - niin piilossa se on! Kaveri oli ehdottomasti myöskin sitä mieltä, että oli käymisen arvoinen paikka. Kummasti siellä vierähtikin reilu tunti kaikkia ihania tarvikkeita ja lankoja ihmetellen. Miksei Suomessa ole vastaavaa liikettä?? Saati hintatasoa...

Sain pidettyä itseni kurissa yllättävän hyvin - mukaan tarttui vain kolme kerää Viron villaa, silmukkamerkkejä, KnitPron Cubics Deluxe pyöröpuikkosetti (joka oli muuten reilu 30e halvempi kuin Suomesta ostettuna..!), silmukkamerkkejä ja kerrosmittari. Kokonaiskustannus oli alle 65e... :) Visioin langoista jo itselleni ohuita kesäsukkia, vaikka tuskin olisivat kovin kestävät..mutta olishan ne nätit!


Suomen eilistä peliä katsoessani sain valmiiksi myös miehelle neulomani villasukat. Lankana on Regian Pairfect (100g/420m). Näissä siis käytetään vain yhtä lankaa, joka on värjätty niin, että raidat tulevat molempiin sukkiin samaan kohtaan. Sukan vaihtumiskohta on merkitty kirkkaan keltaisella langalla, joka keritään pois ennen neulomisen aloitusta. Aika hauska idea minusta! Ostin kaksi kerää tätä (toisessa kerässä eriväriset raidat), toisesta kerästä ajattelin tehdä sukat itselleni. Harmittavasti tässä kerässä josta tein miehen sukat, tuohon ensimmäiseen raitaa on tullut värjäyksessä virhe - eivät siis ole samanväriset! :/ Laitoin tästä palautetta valmistajalle tällä viikolla, vastausta odotellessa.. Muuten sukista tuli kyllä mielestäni kivat! Kantapäähän tein tiimalasin, johon katsoin muistin virkistykseksi ohjetta Punomosta. Kärkikavennuksen tein nauhakavennuksena. Siihen katsoin vinkkiä Fiinaneuleen sivuilta, missä oli oikein kätevä taulukko! :) Ohjeesta poiketen silmukoin kärjet umpeen.

Silmukoita näissä n. 42 koon sukissa oli 64, puikkoina 2,5 Cubicsit.



sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Taloprojektin suunnittelua

Jospa kertoisin hieman taustaa tästä taloprojektista :) Alunperin haeskelimme valmista omakotitaloa, ehkä sellaista jota voisi hieman remppailla, mutta sellaista, joka olisi rakennettu viimeistään 80-luvulla. Olimme kierrelleet katsomassa taloja viime vuoden loppukesästä asti ja vain yksi talo on ollut sellainen joka kolahti. Kyseinen talo tuli harmi kyllä vastaan niin alkuvaiheessa, ettei meillä ollut raha-asioista vielä mitään selvyyttä ja katselimme vain silleen "alustavasti", että meni muille onnellisille omistajille. Jälkeenpäin ajatellen ei sekään talo ihan täydellinen olisi ollut, mutta oikein kiva.

Loppuvuodesta kävimme ihan vain uteliaisuudesta katsomassa yhtä uudehkoa paritaloa, vaikka tiesimme että se oli meidän hintahaarukkamme yläpuolella. Välittäjä oli todella mukava ja kyseli tarkkaan millaista me etsimme. Hän ehdotti, että kävisimme juttelemassa yhden talopakettitoimittajan kanssa, että saisikohan hän meille sorvattua sopivaista tarjousta. Hieman epäillen kävimme juttelemassa, mutta yllättävää kyllä saimme ihan hyvän tarjouksen. Asia jäi muhimaan ja jatkoimme talonäytöissä kiertelyä. Seurailimme lähialueilla myynnissä ja vuokralla olevia tontteja, mutta emme tehneet vieläkään päätöstä mihinkään suuntaan.

Helmikuussa Turussa järjestettiin Rakenna & Sisusta -messut, joihin uteliaina lähdimme tutustumaan. Juttelimme messuilla useamman talotoimittajan kanssa ja kotiintuomisina olikin kassillinen erilaisia talokirjoja sekä Turun ja lähikuntien tonttiesitteitä. Tähän mennessä olemme keskustelleet Ainoakodin, Omatalon, Designtalon ja Sievitalon kanssa. Designtalolta ja Sievitalolta olemme saaneet tarjoukset, ensi viikolla menemme keskustelemaan asiasta vielä Jukka-talon edustajan kanssa.

Talopakettien toimitusvaihtoehdoista olemme päätyneet siihen, että meille tulee muuttovalmis talo. Meillä ei tässä lähiseudulla ole juurikaan talkooapua, sillä kummankin suku asuu satojen kilometrien päässä. Totesimme, että kahdestaan talonrakennus päivätöiden ohessa kestäisi tuhottoman kauan ja säästö jonka itse tekeminen mahdollisesti toisi, menisi nykyisen asunnon vuokranmaksuun.

Tontin valinnassa meille oli tärkeää sijainti. Mies on maalta kotoisin ja hän halusi tilaa ympärilleen monen vuoden kerrostaloasumisen jälkeen. Minulle taas on tärkeää, että kotoa on hyvä kulkuyhteydet myös julkisilla. Tonttimme on mitä loistavin kompromissi - tontti on n. 1400 neliötä ja olohuoneen ikkunasta tulee näkymään peltomaisema. Rajanaapureita on kaksi. Lähin päiväkoti ja alakoulun alaluokat ovat alle kilometrin päässä, muuten perusasteen kouluihin on n. 3km. Lähimmälle bussipysäkille on muutama sata metriä ja lähimpään kauppaan myöskin n. 3km. Työmatka ei myöskään ole kovinkaan paha, vaikka kilometrejä on melkein 20 - minulla on pidempi työmatka ja se taittuu alle puolessa tunnissa omalla autolla.

Maisema tontilta pellolle
Ainoakodin kanssa kävimme keskustelemassa ennen kuin meillä oli tonttia. Edustaja oli ihan asiallinen, mutta hän ei tuntunut olevan kovin innokas myymään meille mitään. Ainoakoti on myöskin Designtalon paketti, mutta sitä myy K-rauta. Muuttovalmis-toimitussisällön sisustusvalinnoissa on joitain eroja verrattuna Designtaloon, mutta emme ole nyt enää uudelleen sitten olleet yhteydessä Ainoakotiin - eikä ole kyllä myyntiedustajaakaan ollut kertaakaan meihin yhteydessä käyntimme jälkeen!

Sievitalon ja Designtalon edustajien kanssa olemme keskustelleet monta kertaa - sekä ennen, että jälkeen tontin varauksen. Designtalon edustaja oli itseasiassa juurikin se ensimmäinen kontakti talonrakennuksen osalta. Hän vinkkasi meille tuosta alueesta, josta tontin nyt olemme varanneet. Designtalon edustajan kanssa emme ole käyneet yhdessä tontilla, mutta hän tietää paikan ja olemme yhdessä miettineet, miten talo tontille istuisi. Eilen kävimme tontilla pyörähtämässä Sievitalon edustajan kanssa. Omatalon edustajan kanssa kävimme katsomassa tonttia viime viikolla. Häneltäkään emme ole vielä tarjousta saaneet, sitä odotellessa.

Danny leikki "maahan-ei-saa-koskea"-leikkiä
Danny oli mukana tontilla ihmettelemässä. Kunnan miehet olivat käyneet kaatamassa jo puita tontilta ja herra hienohelmalla oli hieman vaikeuksia liikkua, kun yritti pysytellä vain kaadettujen puiden rungoilla. Kuusenoksat oli inhottavia, hihna jäi oksanhankasiin kiinni niin että tyyppi jäi jumiin siten, että piti käydä pelastamassa :'D Mikä kaupunkilaiskoira...?

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Hiljast on ollu...

Blogihiljaisuus on kestänyt jo jokusen tovin, mutta oikeassa elämässä on ollut sutinaa vähintäänkin riittävästi. Kevätpuoli on töissä ollut jokseenkin stressaavaa aikaa, mm. YT-neuvottelut ja yleistä epätietoisuutta. Nämä alkavat onneksi olla taakse jäävää elämää ja pikkuhiljaa asiat alkavat taas normalisoitua. Ehkä?

Työstressin lisäksi on ehtinyt tapahtua myös kivoja juttuja. Olen saanut useamman käsityöprojektin valmiiksi tai melkein valmiiksi, mutta en ole saanut niitä vielä kuvattua. Yritän ryhdistäytyä piakkoin ja saada töitä näytille teillekin :)

Suurin myllerrys mitä tässä ollaan miehen kanssa veivattu ees ja taas koskeekin kotia. Nimittäin olemme nyt varanneet meille omakotitalotontin ja paraikaa kilpailutamme talopakettitoimittajia! Hirmuisen jännää, jotenkin kamalan aikuisten puuhaa. Tästäkin projektista varmaan tulen teille kertoilemaan, jahka itsekin saadaan jotain asioita selvyyteen. Nyt ollaan vielä niin alussa, että kerrottavaa ei juurikaan vielä ole. Pikkuhiljaa! :)


maanantai 18. tammikuuta 2016

Pakkaspäivän myrkkysoppa

Nyt kun tänne eteläänkin tuli kunnon talvi (ah, miten tykkäänkin tuosta lumisateesta <3 ), kekkasin tehdä gulassikeittoa joka oli minun lapsuuden ehdottomia pakkaspäivien ruokia. Gulassikeitto ei ole mikään pikaruoka, koska liha vaatii useamman tunnin haudutuksen. Rationaalisena ja suunnitelmallisena ihmisenä (not, mutta joskus sokea kanakin löytää jyvän) laitoin keiton alulle jo sunnuntai-iltana ja viimeistelin maanantaina työpäivän päälle.

Pakkaspäivien lisäksi tätä keittoa syötiin meillä usein juhlapäivinä, esimerkiksi rippijuhlissa ja lakkiaisissa. Meidän suku on aina asunut hajallaan, joten vieraat on tulleet pitkästä matkasta. Äippä aina huolehti, että pitkämatkalaiset sai ensin kunnon ruokaa syödäkseen ja sitten vasta herkuteltiin kahvipöydän antimilla. Ihan lapsuusajan muistoja on, kun isovanhempani olivat meillä yökylässä ja äiti oli tehnyt gulassikeittoa. Ukki hauskuutti meitä ipanoita ruokapöydässä toteamalla että äiti on taas tehnyt myrkkysoppaa! :) Kieltämättä äiskän maustamana tämä on välillä vähän tujua, mutta mausteinen ruoka sopii talvipakkasiin erinomaisesti! Kaveriksi vain ihanaa, tuoretta, vaaleaa pullaleipää niin mikäs sen parempaa. Näillä ohjeen määrillä ei vielä tulenlieskoja suusta syöksynyt, mutta ihan mukavasti mausteinen näillä määrilläkin! :) Tämä ruoka on siitä ihana, että tämä oikeastaan vain paranee lämmitettäessä, eli menee mainiosti useampana päivänä!


Gulassikeitto

400g luutonta naudanlihaa (itse käytin naudan paistisuikaletta)
(2-3 rkl rypsiöljyä)
2 isoa sipulia
2-3 valkosipulinkynttä
1 rkl vehnäjauhoja
2 rkl paprikajauhetta
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1 tl kuminaa
1-2tl meiramia
1 l lihalientä (1 l vettä ja 2kpl lihaliemikuutioita)

4-5 perunaa
1 paprika
500g tomaattimurskaa
chiliä

Ruskista naudanliha pannulla (käytä tarvittaessa öljyä), heitä sekaan kuullottumaan pieneksi silputtu sipuli ja valkosipuli. Siirrä liha ja sipulit kattilaan tai pataan. Lisää vehnäjauho ja mausteet, sekoita. Lisää vesi ja lihaliemikuutiot. (Itse kiehautin veden valmiiksi vedenkeittimellä ja kippasin sen sitten pataan.) Sekoittele kunnes lihaliemikuutiot ovat sulaneet. Hauduta miedolla lämmöllä pari tuntia. (Tässä vaiheessa laitoin jääkaappiin odottelemaan, mutta aivan yhtälailla olisi voinut tehdä valmiiksi asti ja vain lämmittää seuraavana päivänä. Kello vaan sattui olemaan jo yli puolen yön... :D )

Lisää perunat, pieneksi pilkottu paprika, tomaattimurska ja maun mukaan chiliä. Käytin kuivattua chiliä myllystä, tuoreesta chilistä ei ole kokemusta.

Ja aina mukana, shetlanninkokkauskoira vahtimassa emännän keittiössä hääräilyä :)