keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Loma lähestyy...

Toivottavasti teillä muillakin oli rentouttava juhannus! :) Me suunnistettiin torstaina kohti itäistä Suomea ja mun vanhempien mökkiä. Tuolla mökillä on tullut vietettyä lapsuuden kesät, ai että se oli inhottavaa. Kavereita ei ollut lähimaillakaan ja kuten varmasti suurimmalla osalla kesämökeistä, puuhaa riitti puuhommista puutarhan hoitoon. Nykyään sinne on kiva mennä, oikein odottaa että pääsisi mökille. Niin se mieli muuttuu.. Mutta kenen mieli ei tämmöisissä maisemissa rentoutuisi? Ja järvi, ahh...onko mitään kauniimpaa kuin tyyni järvi? Mieluusti olisi mökillä viihtynyt kauemminkin, mutta maanantaiaamuna palattiin taas arkeen - mutta vain hetkeksi, sillä perjantaina alkaa ensimmäinen pätkä kesälomasta!


Enpäs tainnut kertoa, että meillä on talopaketti valittuna ja sopimus allekirjoitettuna. Talotoimittajaksi meillä valikoitui Sievitalo. Sievitalo teki parhaan tarjouksen meidän tarpeisiin ja saimme Sievitalon edustajilta ehdottomasti parasta palvelua. Erot eri talotoimittajien välillä ovat osin merkittäviä, osin aika pieniä. Loppuviimeksi ratkaisevimmaksi viimeisten ehdokkaiden (Designtalo ja Sievitalo) jäi fiilis. Varustelussa ei merkittävää eroa ollut, merkittävin ero on rakennustapa (elementti vs. precut). Lopullinen ratkaisu tehtiin varmaan pääasiassa fiilispohjalta. Meillä kummallakin oli alusta asti ollut tosi hyvä fiilis Sievitalosta, toivotaan että fiilis kestää loppuun asti ;)

Esitiedot on nyt toimitettu talotehtaalle ja suunnittelu on heidän osaltaan lähtenyt käyntiin. Rakennuslupaa päästään hakemaan vasta, kun saamme kuvat talotoimittajalta ja koska kunta on heinäkuun kesälomalla, menee luvan saanti elokuulle. Hakemuksen jätämme heti, kun tarvittavat materiaalit ovat kasassa.

Vaikka rakennuslupaa ei vielä ole, saa valmistelevia töitä kuitenkin tehdä. Meidän osalta tämä tarkoittaa lähinnä tontin raivausta. Käytiin miekkosen kanssa jo aloittelemassa muutama viikko sitten ja saatiin tontti siihen kuntoon, että maapohjatutkimus saatiin tehtyä. Tänään saatiinkin raportti ja no, ei tullut yllätyksenä että saveahan siellä on. Toivotaan, että suurin piirtein riittäisi tuo arvioitu paalupituus, että ihan hirveän suurta lisälaskua ei tulisi...jää nähtäväksi. Ensi viikolla jatketaan tontin raivuuta, jos vain säät sallivat.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kotimaan matkailua

Nyt on ollut taas vähän vilinää ja vilskettä omiin tarpeisiin. Perjantaina olin töiden kautta asiakkaan kutsumana piipahtamassa Helsingissä Taste of Helsinki - tapahtumassa. Reissuun lähdettiin heti aamusta ja takaisin Turussa oltiin viiden-kuuden maissa illalla. Pääsin viime vuonnakin mukaan ja oli kyllä tosi kiva kokemus! Tänä vuonna sää oli alkuun huono - vettä tuli varsin reilusti ja tapahtuma on pääasiassa nurmikolla, joten sukathan siinä kastui. Aamulla harkitsin että vetäisinkö Hait jalkaan, mutta totesin että eihän tuommoiseen tapahtumaan nyt oikein kehtaa kumppareissa lähteä. Virhe. Ihan hyvin olisi voinut lähteä.

Tarjolla oli monenmoisia erikoisia annoksia. Maistelin muutamia; Pastorin nimikkoannoksen - Pluma à la Pastor (grillattua porsaan plumaa, maissisalsaa, chimichurria ja rapeaa maissia), Kolmos3n liha-annoksen (kirsikkasavustettua häränkylkeä, perunaa ja punasipulia) ja Tocan jälkiruoan (maitosuklaavanukas, kaakaocrumble, minttu-jogurttisorbettia ja mansikkaa). Tuosta Kolmos3n annoksesta jäi kuva ottamatta, mikä harmittaa! Se oli nimittäin näistä annoksista mielestäni paras. Instasta kyllä löytyy montakin kuvaa, kuten tämä jonka nimimerkki rautsis on jakanut. En ole koskaan syönyt niin mureaa nautaa!

Pluma ala Pastor 
Ravintola Tocan herkkujälkkäri

Työkaverin kanssa intouduttiin myös itse kokkailemaan. Electrolux järjesti Chef's secret-kokkikoulun  johon sai vapaasti osallistua. Teltassa kokkailtiin alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka eri aikoihin päivästä. Me osallistuimme pääruoan tekoon. Pääruoaksi valmistettiin voivaahdossa paistettua kananrintaa, kesän kasviksia ja hernepestoa.  Tässä meidän aikaansaannokset :)


Helsingin reissun päätteeksi vaihdoin kulkuneuvoa - hyppäsimme miehen kanssa autoon ja huristelimme Pohjanmaalle kohti Kauhavalla järjestettäviä Puukko- ja käsityöfestivaaleja, missä mieheni esitteli lauantaina tuohitupen tekoa. Sillä aikaa kun mies väkräili tuppea, minä kävin tutustumassa käsityöfestareiden tarjontaan. Kävin Lankavassa ensimmäisen kerran - täytyy myöntää, että silmät lensivät hieman selälleen kun menin ovesta sisään. Lankava taitaa olla Suomen Karnalux! Valikoima oli todella laaja, erityisesti jos kutoo kangaspuilla niin Lankavassa kannattaa ehdottomasti poiketa. Minä en sitä valitettavasti (vielä...) osaa. Parisen tuntia tuolla vierähti ja mukaan löytyi "muutama" juttu...


Minulla oli ennakolta ostettuna langat toiseen islantilaiseen villapaitaan, yhtä väriä vaille. En muistanut kumpi väri puuttui, joten ostin varuiksi kahta. Lisäksi ostin tarpeet koiran aktivointimattoa varten (siihen tuo verkko ja trikookuteet), koukkuamisopas ja koukkuamiskoukku, nyörikiekko ja tarpeet näyttelytalutinta varten (ikäänkuin me oltaisiin muka johonkin näyttelyyn menossa lähiaikoina :D ), sukkalehti ja muutama rulla Bockensin nypläyslankaa joka oli poistohinnalla 2e/rulla...hupsista.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Rapsupiirakkaa

Kun olin muksu, kevään vakioherkkuihin kuului raparperipiirakka ja raparperikiisseli. Yhä edelleen näihin iskee himo näin kesän korvalla. Ongelma vaan on se, että nyt kun asustellaan kerrostalossa meillä ei luonnollisesti ole omaa raparperipuskaa. Kaupasta taas "ei vaan voi" ostaa raparperia, kun sitä saa kotoa ilmaiseksi! Tänä keväänä ollaan oltu niin kiireisiä täällä Turun nurkilla, että ei olla päästy käymään kotosalla Jyväskylässä. Ennen kuin viime viikonloppuna. Äiti antoi luvan tyhjentää raparperipuskan, koska hän saa sitä ihan riittävästi lisää mökiltä ja minähän tein työtä käskettyä! Kotiin tuomisina olikin iiiiiso kasa raparperia, joten täytyyhän se nyt käyttää.

Meillä on vakiintunut käytäntö hyvän ystäväni kanssa, että hän tulee maanantaisin meille katsomaan uusimman Game of Thronesin. Iltakahvin kaveriksi leipaisinkin meille rapsupiirakan äiskän antamalla ohjeella. Ohjeen alkuperästä en ole selvillä - en siis tiedä onko äiti napannut sen jostain lehdestä, kirjasta tai radiosta, mutta hyvää se on! Eikä muuten ole mitään kevyttavaraa..Lämpimän piirakkapalan kaveriksi hieman vaniljajäätelöä...mmm...


Herkku raparperipiirakka

Pohja

2 munaa
1 1/4 dl sokeria
3/4 dl kermaa (korvasin kevyt maidolla, kun ei sattunut olemaan kermaa)
1 dl voisulaa (pullomargariinikin käy)
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe erillisessä kulhossa, lisää muna-sokerivaahtoon ja lisää loput kevyesti käännellen. Kaada voideltuun piirakkavuokaan ja paista 200 asteisessa uunissa n. 10min.

Päälle

1 l raparperipaloja
2 rkl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 dl smetanaa
1 muna
2 tl vaniljasokeria

Ripottele raparperinpalat ja sokeri pohjan päälle. Sekoita loput aineet tasaiseksi massaksi ja valuttele raparperipalojen päälle. Jatka paistamista 200 asteisessa uunissa n. 45 minuuttia.

Ennen uuniin menoa

Juuri uunista tullut

Simply delicious. Lopuillekin raparpereille on suunnitelma - osan keitän hilloksi, osasta teen kiisselin ja loput menee pakkaseen (jos vaan saan ne mahtumaan...)

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Islannin ihanuuksia

En muista kirjoittelinko täällä aiemmin siitä, että kävimme Islannissa pyörähtämässä 2014 joulukuussa? Mieheni opettaa mm. tuohitöitä kansalaisopistolla ja niihin liittyen hän pääsi mukaan projektiin, jossa tehtiin yhteistyötä Islantilaisen kädentaitoyhdistyksen (Heimilisiðnaðarfélag Íslands : http://www.heimilisidnadur.is) kanssa. Reissu kesti vähän vajaan viikon ja parina päivänä hän piti tuohityökurssia islantilaisille, samaan aikaan kun muut projektissa mukana olleet kansalaisopistojen opettajat opettivat omia kurssejaan (mm. aurinkovärjäystä, hopealankanypläystä, tinalankapunontaa ja helmitöitä).

Minä lähdin alunperin mukaan vähän siivellä (omalla kustannuksella toki) ja ajattelin että sillä aikaa kun opettajat kursseilevat minä viihdytän itseäni paikallisilla nähtävyyksillä. Loppuviimeksi kävi kuitenkin niin, että mukaan lähtenyt perinteisen pitsinnypläyksen opettaja kaipasi tulkkausapua, joten minä pääsin apuopeksi. Opin itse ihan hurjan paljon, kun sain olla katsomassa ja tulkkaamassa! Ehkäpä joku kaunis päivä opin tekemään edes melkein niin kauniin mantelin, kuin tuo opettaja teki (ja manasi sitä hirveäksi silakaksi....)...

Tuolla Islannin reissulla nähtiin ja koettiin monta mukavaa juttua. Yksi mielenkiintoisimmista paikoista oli Istexin villalankatehdas! Tuliaisena itselle tulikin sitten melkein matkalaukullinen Istexin lankoja..

Istexin tehtaalla värjätty villa odottaa jatkokäsittelyä

Suunnittelimme alunperin että ostamme itsellemme matkamuistoksi islantilaiset villapaidat. Kauppoja kierrellessä hinta alkoi hirvittää, (toki paidat tehdään käsityönä, eli hinta on oikeutettu. Mutta. 100e villapaidasta tuntui silti aika hurjalle) joten päädyimme ostamaan langat ja ohjeet villapaitaan. Näin säästettiin vähän reilusti toisen villapaidan hinta, sillä langat kahteen villapaitaan (21 kerää, eli n. 2,1kg) tulivat maksamaan ohjekirjan kanssa noin 70e. Ohjekirjaksi ostettiin Istexin oma, Álafoss Lopi No.18 . Värit valittiin itse mieleisiksemme, minä mukailin kirjan ohjetta, mies taas halusi omanlaisensa ja oikein kiva siitä tulikin!

Tällaiset niistä sitten tuli. Miehen villapaidan malliksi valikoitui ohjekirjan malli 9. Malli on itseasiassa sama, kuin malli nro 10, joka tulee vastaan ohjekirjan myöhemmillä sivuilla. Lanka Álafosslopi (100% new wool. 100 g, n.100 m), puikot: 4½ Cubics sukkapuikot, 4½ Cubics pyöröpuikot ja 6 Cubics pyöröpuikot. Vaihdettavina kaapeleina 40cm ja 80cm.



Tuo minun paitani on sovellus tuon ohjekirjan malleista 7 ja 8, sekä kirjasta Islantilaisia neuleita löytyvästä Gjöf - Lahja -mallista. Värit eivät ole ihan samat kuin tuossa mallissa 8, mutta melkein. Ajattelin ensin tekeväni tuon napitettavan mallin, mutta ohjetta lukiessani tuli vastaan, että tuo täytyisi leikata edestä auki!! :o Ihan siihen minun rohkeuteni ei antanut myöden, joten päädyin sitten kuitenkin tekemään umpinaisen.



Ilta-aurinko sai kuvissa värit näyttämään hieman erilaisilta, vaikka kyseessä on sama paita :D Lanka ja puikot tähän paitaan olivat samat kuin yllä.

Tein tuon oman paitani ensimmäisenä, viime syksynä. Paita valmistui todella nopeasti, kun sen neulottiin alhaalta ylös pyörönä. Hihat neulottiin myös pyörönä melkein valmiiksi ja kainaloiden kohdalta yhdistettiin hihat vartalo-osaan. Kokonaisuudessaan paidan teki muutamassa viikossa! Päättely ottikin sitten taas oman aikansa...Otin paidan käyttöön ilman höyrytystä, kun olin niin innoissani siitä. Kaulus meinasi hieman kinnata ja nousta rypylle. Ajattelin, että vika on liian tiukassa kirjoneuleessa. Olinpa väärässä.

Sain äidiltä joululahjaksi Prymin langanohjaimen, mikä oli hurjan kätevä kun tuota miehen villapaitaa neuloin! Miehen paita ei ihan viime talven pakkasiin ehtinyt...Neulomisen sain juu valmiiksi varmaan helmikuussa, mutta päätin, että tämän paidan höyrytän ennen päättelyä (niinkuin ohjeessa luki). Sitä se odottelikin sitten tämän viikon alkuun asti ja eilen vihdoin viimein sain langat pääteltyä (oli muuten pikkuinen homma...), mutta toisaalta - juhannus lähestyy... ;) Samalla kun höyrytin miehen paidan, höyrytin omanikin ja kas kummaa - ei muuten tule ryppyä enää!